Tunteet heilahtelevat laidasta laitaan. Eilen uhkuin pyhää vihaa, ihan todella. Tänään heräsin tunteeseen, että olisin kaikesta vihasta huolimatta halunnut herätä vierestäsi. Itketti. En tiedä näinkö jotain aiheeseen liittyvää unta, vai mistä tunne johtui. Työmatkalla pystyin ainoastaan miettimään miltä tuntuu, kun nukumme yhteen kietoutuneina, miltä sinun vartalosi tuntuu omaani vasten. Itketti vielä enemmän. Ajattelin, mitä voisin tehdä, jotta saisin kaiken takaisin, jotta saisin sinut takaisin.
Kaksi viikkoa on jo kulunut siitä kun viimeksi nähtiin. Se on musertavan pitkä aika ja tulen hysteeriseksi kun ajattelen, että se on kaikki tässä. Tunteet eivät anna myöden, järki sanoo, että ei ikinä enää yhdessä. Taidan seota tähän tilanteeseen. Se repii kahtia. En pysty ajattelemaan mitään muuta.